Kinon Talon historia vie aina 1930-luvun loppuun, aikaan juuri ennen Talvisotaa. Silloin yritteliäs ja ajan hermolla ollut Karon talon poika Erkki Ahonen rakensi Akaan pitäjän Toijalan kylään elokuvateatterin. Ensimmäinen asiaa koskenut hakemus käsitteli toivomusta kunnan taholta tehtävästä tontin kuivatuksesta ja viemäriverkon rakentamisesta. Erkillä oli tuolloin tiilitehdas veljiensä kanssa ja hän oli juuri luopunut osakkuudesta Viilatehdas Nirha Oy:stä ja pari vuotta aiemmin Sotkian Naulatehtaasta.
Perheen uusi koti piirrettiin teatterin yläkertaan ja talon julkisivun puolelle tuli liiketilaa kahden huoneiston verran.
Kun talo vuoden 1939 lopulla viimein valmistui ja Ahosen perhe pääsi muuttamaan sinne, oli Suomi ajautunut sodan partaalle, vaikka monet olivat vielä toiveikkaita. Kaksi viikkoa talossa asuttuaan toi posti Erkille käskyn astua harmaisiin. Talvisota alkoi ja Erkki joutui Summan lohkolle. Toinen veljistä meni, mutta Erkki oli onnekas ja palasi.
Sota ei tähän kuitenkaan loppunut, vaan alkoi jatkosota. Raskaina aikoina tarvittiin pieni mahdollisuus irtautua todellisuudesta; unelmia, kaipuuta, kuvitelmia ja romantiikkaa. Parhaimmillaan vuosina 1942-44 saattoi teatterissa olla kymmenenkin näytöstä päivässä, sillä silloinkin Toijala oli keskeinen rautateiden risteys ja teatteriin oli lyhyt matka asemalta, jossa sotilaat monasti joutuivat odottamaan tuntikausia kuljetuksiaan eteenpäin, kuka minnekin, rintamalle tai kotilomalle. Elokuvan alussa oli yleensä `suodatettu` rintamakatsaus ennen varsinaista filmiä. Saksalaisetkin sotilaat olivat innokkaina istumassa suomalaisessa elokuvateatterissa, ei heillekään ollut mitään väliä elokuvan laadulla; olihan pieni lohtu tarpeen.
Rauhan tultua rakennettiin Suomea uudelleen. Erkki Ahonen jatkoi tiilien valmistusta ja tehtaan yhteyteen rakennettiin saha. Tarvittiin lisää toimistotiloja ja tiloja myöskin uusille yrittäjille. Elettiin pula-aikaa, jolloin oli kaikille tärkeätä saada leipäkaapin ovi heilahtamaan. Niinpä sitten 1953 Kinon Talo laajeni nykyisiin mittoihinsa. Uudessa laajennusosassa oli kolme kerrosta sekä kellari- ja autotallikerros, yhteensä noin 850 m2. Talon suunnitteli yliarkkitehti R. Wessman Helsingistä. Uudessa talossa sijaitsivat mm. Toijalan Aitta sekä Toijalan Autokauppa.
Ahosten liiketoiminnat laajenivat edelleen, mutta Kinon Talo pysyi heidän hoidossaan. Katri-rouva oli pyörittänyt elokuvia sodan lopusta, toisessa kerroksessa olivat niin tiilitehtaan kuin sahan konttorikin, ja myöhemmin 60-luvun lopulla Toijalan Teräsprofiilin konttori. Teatterille tuli uusi jatkaja 1968; Risto Sieranta ja hänen jälkeensä puolisonsa Kaija. Nykyään teatteria pyörittää Toni Bonden. Teatteri on toiminut perustamisestaan lähtien koko ajan. Ajan myötä ovat talon muiden liiketilojen haltijat vaihtuneet ja toimialat vaihdelleet kahvilatoiminnasta hammaslääkärin tai tilitoimiston palveluihin, mutta aina on keskeinen sijainti kiinnostanut alueen yrittäjiä. Nykyisillä toimijoilla on useimmilla jo yli kymmenen vuoden aikajakso yhteistä aikaa Kinon Talon kanssa, pisin vuokrasopimus on yli 40 v.
Kinon Talon kolmas kerros oli Katrin ja Erkin koti yli 50 vuotta. Sieltä he aikanaan lähtivät viimeiselle matkalleen, Katri pari kuukautta aiemmin vuonna 2004.
Leevi Ahonen
Kuvagalleria
Voit katsoa kuvia isompana klikkaamalla niitä.
